Pieni ihmeemme, kolme vuotta toivottu poika, syntyi 4.7.2012 mitoin 3424g ja 50cm.
Blogi on jatkoa lapsettomuusblogilleni "missä on minun vauvani", joka jää taakse surullisena mutta kasvattavana ajanjaksona elämässäni. Nyt seurataan pienen, maailman rakkaimman pojan elämää äidin näkökulmasta kaikkine itkuineen onnesta, väsymyksestä ja kaikesta siltä väliltä.
sunnuntai 14. huhtikuuta 2013
Kyynel vierähti silmäkulmasta...
Nostatti tunteet pintaan, tarvitseeko muuta sanoa...
Oho, en oo tätäkään kommenttia nähnyt. Nyt vihdoin ja viimein mullekkin kuuluu hyvää eikä sitä samaa kuin aina ennen! Kohta alkais 13. raskausviikko ja ens vkolla eka virallinen ultra niin toivotaan että kaikki on edelleen hyvin ja me saatais pieni syliin marraskuussa <3
Sama täällä! Ihan liian tutun oloiset sanat.. :'(
VastaaPoistaVoi Anis <3 mitä sulle kuuluuuuu? En oo niiin pitkään aikaa käyny helistimessä. Mutta kuulinko huhut oikein..? ;) viimein?
VastaaPoistaOho, en oo tätäkään kommenttia nähnyt. Nyt vihdoin ja viimein mullekkin kuuluu hyvää eikä sitä samaa kuin aina ennen! Kohta alkais 13. raskausviikko ja ens vkolla eka virallinen ultra niin toivotaan että kaikki on edelleen hyvin ja me saatais pieni syliin marraskuussa <3
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista